Jaloruusut

Jaloruusujen hinnasto


JALORUUSUJEN ISTUTUS- JA HOITO-OHJE

Yleistä
Ryhmäruusut ovat heinäkuusta loppusyksyyn kukkivia, yleensä matalakasvuisia, 30–150 cm korkeita ruusuja. Ryhmäruusut jaetaan kahteen ryhmään. Isokukalliset lajikkeet muistuttavat kukkakauppojen leikkoruusuja ja tekevät muutamia suurikokoisia, usein tuoksuvia kukkia. Pieni- ja runsaskukkaiset tertturuusut ja maanpeiteruusut tekevät pienempiä kukkia, mutta niiden kukinta on runsaampaa. Maanpeiteruusuilla on pitkät, rennot versot ja maata peittävä kasvutapa. Pienikukalliset ruusut ovat talvenkestävämpiä kuin isokukalliset, mutta kovin kestäviä nekään eivät ole. Kestävimmät lajikkeet talvehtivat Keski-Suomessa. Pohjoisempana talvetus kellarissa mahdollistaa niiden viljelyn.

Kasvupaikka
Ryhmäruusut tarvitsevat aurinkoisen, lämpimän ja tuulensuojaisen kasvupaikan sekä kohopenkin. Ruusupenkissä täytyy olla ainakin 50 cm:n kerros ravinteikasta, läpäisevää ja kalkkipitoista multaa. Jos maa on savista tai vastaavasti kevyttä ja hiekkaista, kannattaa istutuskuoppaan sekoittaa erilaisia maanparannusaineita. Saviseen maahan lisätään hiekkaa, kompostia ja turvetta, hiekkaiseen maahan multaa, savea ja kompostia jne. Jos maa on savista, kannattaa penkin pohjalle laittaa 10 cm:n kerros soraa tms. Sorakerros toimii salaojana ja sateisina kausina vesi ei jää seisomaan ruusujen juurille. Kukinta-aikaan maan on hyvä olla kosteaa, mutta talvella märäksi jäävä maa heikentää talvenkestoa. Talvella lumen kertyminen penkin päälle on toivottavaa.

Istutus
Istutusväli kapeakasvuisille lajikkeille (mm. ’Nina Weibull’) on 30 cm, kookkaammille (mm. ’Europeana’) 40 cm ja maanpeiteruusuille (mm. ’Fairy’ ja ’Sommerwind’) 50 cm. Avojuuriset taimet kannattaa istuttaa alkukesästä, astiataimet voi istuttaa myöhemminkin. Taimia liotetaan vedessä pari tuntia ennen istutusta. Istutuksen yhteydessä ruusuja myös leikataan voimakkaasti. Taimeen jätetään 3-5 voimakkainta versoa ja kuhunkin maan päälle jäävään versoon 3-5 silmua. Ryhmäruusut istutetaan niin syvään, että paksu jalonnuskohta eli oksien haarautumiskohta jää 15–20 cm maanpinnan alapuolelle. Ruusu siis upotetaan syvälle multaan ja versoista jää näkyviin vain pätkät.

Heti istutuksen jälkeen kannattaa taimen juurelle lisätä kunnon kerros märkää sanomalehteä ja sen päälle kuori- tai multakatetta, haketta, ruohosilppua tms. Myös katekangas käy. Kate pitää maan kosteana ja rikkakasvit kurissa. Näin ruusujen hoito helpottuu huomattavasti. Jos katetta ei käytetä, ruusujen lähelle kannattaa istuttaa peittokasvia, jonka versot kasvavat ruusujen väleihin. Näin maanpinta ei kuivu niin nopeasti kuin paljas maa. Peittokasvit vähentävät myös maan jäätymistä ja suojaavat näin ruusuja. Toki peittokasveja voi istuttaa myös katettuun maahan. Perennoista esim. suikeroalpi, pikkutalvio ja rentoakankaali sopivat tarkoitukseen hyvin. Myös matalat havupensaat, koristeheinät ja kesäkukat ovat hyviä seuralaiskasveja.

Isokukallinen ruusu Victor Borge



Hoito ja leikkaus
Ruusuille annetaan keväällä neliötä kohden 3 dl kananlantaa tai 1 dl moniravinteista peruslannoitetta. Pitkä kukinta-aika varmistetaan kastelulannoittamalla ruusuja kesä-heinäkuussa joka toinen viikko. Syksyllä annetaan syyslannosta puoli desiä neliölle. Ruusupenkki kalkitaan joka toinen vuosi, 2 dl neliölle on sopiva määrä. Kuihtuneet kukkavarret kannattaa leikata ensimmäisen viisilehdykkäisen lehden yläpuolelta heti kuihtumisen jälkeen. Tämä kiihdyttää uusien kukkanuppujen muodostumista ja näin ruusut kukkivat pidempään. Jos juuriosasta kasvaa piikkisiä, pienilehtisiä ja voimakaskasvuisia villiversoja, ne on poistettava haarautumiskohdasta asti maan alta (ks. kuva). 


Syksyllä ruusut typistetään n. 20 cm:n korkeudelta talvisuojauksen helpottamiseksi. Taimien tyvet suojataan esim. parilla pistolapiollisella hiekkaa, talvisuojaturvetta, hiekkaista multaa, lehtikariketta tms. Myöhemmin syksyllä kun maa on jäätynyt, taimet peitetään havuilla. Keväällä ennen silmujen puhkeamista ruusuja leikataan reilummin. Taimeen jätetään 3-5 vahvinta versoja ja jokaiseen versoon 3-5 silmua. Ruusupenkki on uusittava muutaman vuoden välein, sillä osa taimista menehtyy talven aikana. Myös paikkausistutuksia kannattaa tehdä keväisin.