Pionit

Pionien hinnasto

PIONIEN (Paeonia) ISTUTUS- JA HOITO-OHJE

Pionit ovat reheväkasvuisia, isokukkaisia ja näyttäviä, puutarhojemme tärkeimpiä ryhmäperennoja. Kukat ovat väriltään joko valkoiset, keltaiset tai punaiset; vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen. Suomessa pionilajeista jalopionit ovat yleisimpiä ja esim. kuolan-, kartano- ja tarhapionia kasvatetaan huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi tilli- ja silkkipioni ovat jo suurharvinaisuuksia suomalaisissa puutarhoissa.

Jalopioneilla (P. Lactiflora – ryhmä) on kiiltävät ja kapealiuskaiset lehdet ja ne kukkivat myöhemmin kuin tarhapionit. Kukinta alkaa yleensä kesäkuun loppupuolella. Kerrannaiskukkaiset pionit ovat myös erinomaisia, kestäviä leikkokukkia. Verso leikataan, kun sen suurimmassa nupussa alkaa näkyä väriä. Jalopionit ovat hyvin talvenkestäviä mutta hoidon suhteen vaativia. Pionit eivät pidä jakamisesta eivätkä siirtämisestä, joten niiden annetaan kasvaa paikallaan ainakin 10–15 vuotta ennen uudelleenistuttamista. Jos pioni istutetaan takaisin samaan paikkaan, täytyy multa vaihtaa istutuskuopasta ainakin kahden lapiopiston syvyydeltä.

Pionia istuttaessa on oltava tarkkana, ettei silmujen päällä ole 3-5 cm enempää multaa. Taimi siis istutetaan samaan syvyyteen kuin ruukussa, muuten se viihtyy ja kukkii huonosti. Paras istutusaika ostotaimille on keväällä, mutta taimien jakamiseen paras ajankohta on syksy. Pioneille paras kasvualusta on ravinteikas ja multava puutarhamaa. Savimaata parannetaan hiekalla, kompostilla ja turpeella, hiekkaista maata esim. mullalla, savella ja kompostilla. Pionit eivät pidä liiasta kosteudesta, joten pionipenkki kannattaa rakentaa hieman kummulle. Maan ihanteellinen pH on 5-6.

Koska pionit ovat syväjuurisia kasveja, kastelua ei yleensä tarvita kuin pitkinä poutajaksoina. Muutaman vuoden ikäisiä kasveja lannoitetaan joko vähätyppisellä, kemiallisella lannoitteella tai eloperäisillä lannoitteilla kuten kanankakalla tai kompostilla.


Pioni Bowl of Beauty


Painava- ja kerrottukukkaisia lajikkeita joudutaan tukemaan, jos ne kasvavat erillisinä ryhminä eivätkä saa tukea seuralaiskasveistaan. Parhaiten pionit viihtyvät kun niiden juurella kasvaa jotain peittokasvia, ei kuitenkaan missään nimessä nurmikkoa!

Pionit ovat yleensä melko terveitä kasveja eikä niillä juurikaan ole pahoja kasvitauteja tai – tuholaisia. Kosteina kesinä pionihome aiheuttaa lehtiin homelaikkuja ja joskus myös varret, nuput ja terälehdet homehtuvat. Liian runsas typpilannoitus lisää pionihomeen riskiä. Joskus lehtiin ilmaantuu myös laikku- ja ruostesienten aiheuttamia laikkuja, mutta niiden merkitys on vähäinen. Muurahaisia nupuissa.

Jalopioneille sopivia seuralaiskasveja ovat mm. jalokallioiset, loistosalviat, ritarinkannukset, poimulehdet, saksankurjenmiekka, lupiinit, tarhakurjenpolvi, koristeheinät. Taustakasviksi sopivat esim. syreenit.